Kastaudun veteen
Kastaudun vveteen kuin kirkkomaan väriseen peltoon ja olen valmis.
Olen täynnä hedelmiä oleva puu. Sytytän kynttilät, omensnmuotoiset.
Hänen alastomana puita suurta roihua varten. Pimeää! Tuletko?
Kasvot luostarin ikkunassa
Kuu on hullu tänään. Nuoskalumi ulottuu nilkkoihin. Lumisateessa hämmästyneet kasvot ikkunassa.
Laittomasta ikkunasta katsoi tuntematon vuosisatojen takaa. Lamppu paloi saavuttaen.
Äänettön kysymys: _miksi käännyit luostarin kulmassa, tavoitteli tornia?
Tämä on suljettu maa!
Olen putoamaisillani raputuvalta kallio kielen useita
Olen putoamaisillani rapautuvalta kallio kielekkeen ta kirkkaaseen veteen.kädessäni on kivivasara ja hänkään graniittia tylsllä kirveelläni.
Vain horjahdin, ja pidän kiinni mustalaisten kädestä. Sano, minne meidän on vaellettava, meillä ei ole missään!!
Kuolemantanssi
Lyö nahkarumpuusi, puhalla ruokapilliisi!
Tanssiin käy!
On soittokunta matkalla katua eteenpäin. Kukat kuoleman on juuri puhjenneet. Ne on valmiit arkkua koristamaan. Painaudu aallon pieluksille!
Meren suru musiikki soi.
Viimevuotiset kaislanværret murtuvat kuoleman kulkiessa.
Kukat kuoleman on puhjenneet.
Rajevskin muisto
Alkusumusta ui kohti puunrunkojen
Mustat oksat ojennettuna kuin käsivarret. Puškinin suudelma minua!
Se seuraa jokaista hänen ystäväänsä.rajevskin poika vietti aikaansa Viipurissa, näki lokkien kohoavanl lentoon linnan ja kirjoitti runoilijan elämän kertaa.
Se hänen oli. Tehtävä yhtälailla kuin minä kirjoitan tämän runon, sillä olemme lyöneet rikki viiniamforan ja tarjonneet katkeraa viiniä Puškinin maisteltavaki.
Siksi ehkä matkustanut Viipuriin metsästämään rajevskin jalanjälkiä rantakivikossa.
